Siirry sisältöön

Yksin baarissa

10 huhtikuun, 2013

Sain nyt muutaman viikon odottelun jälkeen jälleen piriä. Paikallisessa yökerhossa oli vähän tunnetumpia dj:tä soittamassa, joten sinne oli kova hinku. Kyselykierroksen jälkeen selvisi kuitenkin, ettei kukaan kavereista pääse mukaan. Mies haluaa myös olla nyt jonkin aikaa ilman huumeita, joten oli pakko lähteä yksin liikenteeseen. Olen ollut aiemminkin yksin baarissa, mutta en moneen vuoteen enkä tällä tavalla varattuna naisena. 🙂

Ilta alkoi hyvin, kun heti taksikuski alkoi iskeä mua. Mulla oli päällä aika lyhyt mekko, joten ehkä se oli syynä. Mulla oli ilmainen sisäänpääsy avecin kera, joten ajattelin olla kiltti ja tarjosin jonossa edellä menevälle sisäänpääsyn. Pojat oli ulkomaalaisia ja tietysti halusivat tarjota mulle drinkin. Drinkin saatuani lähdin vaeltelemaan yökerhoa ympäri ja tsekkailemaan vähän fiiliksiä. Olin kotona ottanut 0.15 ja lisäksi mulla oli 0.1 pommina mukana. Olin myös juonut kaksi siideriä ennen baariin tuloa, joten menossa oli just loistava nousuhumala. Musiikki oli tosi hyvää ja halusin tanssimaan, mutta tanssilattia oli siinä vaiheessa vielä melkein tyhjä eikä ihme, kellohan oli vasta 11. Menin juttelemaan ihmisille ja yritin saada porukkaa tanssimaan. Kukaan ei oikein vielä siinä vaiheessa iltaa jaksanut lähteä, joten menin tanssilattian laidalle seisoskelemaan ja juomaan drinkkiäni loppuun ajatuksena mennä sen jälkeen yksin tanssimaan. Onneksi mua sitten pyydettiin lattialle ja nämä kundit sitten osasi askeleet! Muutenkin tuntui, että paikalla oli paljon kundeja, jotka osasi tanssia!

Mulla oli hyvä fiilis, koska olin tosi skarppina ja tiesin koko ajan missä mennään, ketä paikalla on, missä kukakin on jne. Ihan parasta on se, että katse on kirkas. Yleensä yökerhossa olen niin kuin omassa kuplassa, en välttämättä näe ollenkaan ympärillä olevia ja katsekin on vähän sumuinen johtuen piilareista ja silmien kuivumisesta. Mutta pirin kanssa on ihan toinen juttu. Katselen yleensä paljon ympärilleni, bongailen ihmisiä, näen koko baarin ja kaikki ihmiset terävinä ja muistan kasvoja vielä seuraavanakin päivänä, jota siis ei yleensä koskaan tapahdu.

Kahdeltatoista otin pommin ja menin taas tanssimaan. Olin hakenut toisen drinkin ja vettä. Puolitoista tuntia hujahtikin aika nopeasti tanssien ja vuorotellen tiskillä vettä hakien ja vessassa. Yritin päästä tanssilattialla tanssimaan muitten kanssa (pääasiassa miesten, koska olis ehkä vaikuttanut oudolta tuppautua johonkin tyttöporukkaan). Hirveän nihkeää oli jotenkin se meno! Ärsytti, kun kukaan ei tullut mun kanssa tanssimaan ja aina kun yritin vaivihkaa mennä johonkin porukkaan tanssimaan niin mulle joko käännettiin törkeesti selkä, siirryttiin kauemmas tai lähdettiin kokonaan pois lattialta. Yhden kerran mua jopa matkittiin ja mulle naurettiin, tai niin ainakin tilanteen koin. Olin ihan ymmälläni, mitä ihmettä?! Olen mielestäni hyvä tanssimaan ja siitä on mulle monta kertaa sanottukin. Mutta ainakin mulla oli tosi hyvä fiilis ja luulisin ainakin, että se näkyi, joten onko niillä tanssitaidoilla sitten niin väliäkään? Tykkään siis liikkua ja pomppia, mutta en nyt mitenkään typerän näköisesti mielestäni vedä. Oli tosi tympeää kyllä, kun olisin halunnut pitää hauskaa ja tutustua muihin ihmisiin, mutta pääosin jouduin tanssimaan yksin. Olen siis hyvännäköinen ja varmasti näytin siltä, että nautin olostani yksinkin, joten oiskohan syynä ollut se, että mua ei sitten uskallettu lähestyä? Onneksi yksi tyttö pelasti mun illan, se oli kyllä ihan parasta ikinä! 🙂 Menin siis taas kerran hakemaan vettä tiskiltä ja siinä nojailin tiskiin ja vähän jammailinkin samalla niin vieressä seisova tosi nuori tyttö kääntyi hetken päästä muhun päin. Tyttö oli aika humalassa, tosi nätti, lyhyt ja jotenkin suloisen näköinen. Katsoi mua vähän aikaa hiljaa humalaisesti hymyillen, vähän palvovasti ylöspäin (mulla oli aika korkeet kengät jalassa) ja luulin, että se aikoi sanoa jotain mun hyvästä fiiliksestä. Mutta ei. Tyttö sanoi, että: ”Sä oot kyllä tosi kaunis”. Menin ihan hämilleen, taisin punastuakin ja sanoin, ettei mulle oo koskaan sanottu noin. Tilanne oli jotenkin tosi ihana. 🙂

Siinä vaiheessa alkoi jo tuntua, että sekä pirin että alkoholin vaikutukset alkaa hävitä. Olin siis ihan liian selvä eikä tanssiminen tuntunut enää niin luontevalta. Musiikkikin oli vaihtunut vähän huonompaan suuntaan, joten loppuillan vietin enemmän baaria kierrellen, drinkkiä juoden ja istuen, vaikka tietysti käväisin välillä tanssimassakin. Tanssiminen oli kyllä tosi helppoa niin kuin aina pirin kanssa, kevyttä ja jotenkin lennokasta. Ihan kiva ilta kaiken kaikkiaan, vaikka en välttämättä ihan heti lähde uudelleen yksin bilettämään.

Aika pirteä olo oli vielä kotona neljältä, joten katselin tunnin dvd:tä ja menin sitten vasta nukkumaan. Aamulla heräsin kymmeneltä ja olo oli tosi energinen ja iloinen, aurinkokin paistoi ulkona. Puhua pulputin miehelle varmaan puoli tuntia putkeen illan tapahtumista ja lähdin siitä sitten aamupalan ja pienen nettisurffailun jälkeen tunnin lenkille! Iltapäivällä nukuin tunnin päikkärit ja kun niiltä heräsin niin sitten vasta taisi olla pirin vaikutukset kokonaan loppu: olo oli aika rättipoikkiväsynyt, mutta ei huono kuitenkaan. Hyvää piriä siis oli ja onneksi sitä jäi vielä vähän varastoonkin. 🙂

From → Uncategorized

Jätä kommentti

Jätä kommentti

PsykeAnonyymi

Anonyymi psykedeelien ja muiden tajuntaa laajentavien aineiden satunnainen käyttäjä.